Mitä tekoälyasetus vaatii sivustosi chatbotilta?

EU:n tekoälyasetus vaatii, että sivustosi chatbot kertoo kävijälle olevansa tekoäly. Tieto on annettava selkeästi ja erottuvasti viimeistään ensimmäisen vuorovaikutuksen yhteydessä, ja avoimuusvelvoitteita on sovellettu 2.8.2026 alkaen. Suomessa niiden valvonta kuuluu pääosin Traficomille, joka julkaisi asiasta ohjeet 20.8.2026.

Tämä sivu kertoo, mitä velvoite käytännössä tarkoittaa yhden ihmisen yritykselle: kuka vastaa mistäkin, mikä ei kuulu velvoitteen piiriin, ja mitä kannattaa kysyä bottinsa toimittajalta. Tiedot on tarkistettu 20.9.2026 komission, Traficomin ja asetustekstin julkisista lähteistä.

Tämä ei ole oikeudellista neuvontaa. Me teemme verkkosivuja, emme lakipalveluja. Varmista oma tilanteesi viranomaiselta tai juristilta, jos asia on sinulle olennainen.

Mitä laki tarkalleen vaatii?

Vaatimus tulee tekoälyasetuksen 50 artiklasta. Sen 1 kohta sanoo, että suoraan luonnollisten henkilöiden kanssa vuorovaikutukseen tarkoitetut tekoälyjärjestelmät on suunniteltava ja kehitettävä niin, että käyttäjä saa tietää olevansa tekemisissä tekoälyn kanssa.

Tiedolle on kolme vaatimusta, ja ne kannattaa lukea erikseen:

• Ajoitus. Viimeistään ensimmäisen vuorovaikutuksen yhteydessä — ei keskustelun puolivälissä eikä vasta pyydettäessä.
• Tapa. Selkeästi ja erottuvasti. Traficomin ohjeen mukaan tieto voi olla tekstiä, ääntä, visuaalinen merkki tai näiden yhdistelmä, mutta sen on oltava helposti havaittavissa.
• Saavutettavuus. Tiedon on täytettävä saavutettavuusvaatimukset, eli sen pitää välittyä myös ruudunlukijalla.

Traficom sanoo ohjeessaan suoraan senkin, mikä ei riitä: «Pelkkä tieto käyttöehdoissa tai dokumentaatiossa ei yleensä riitä.» Tämä on se kohta, joka monella jää huomaamatta — tietosuojaselosteeseen lisätty lause ei korvaa sitä, että kävijä näkee asian chatissa.

Velvoite koskee chatbotteja, ääniassistentteja, tekoälyagentteja, avatareja ja vuorovaikutteisia robotteja. Sivuston chattiruutu on näistä yleisin.

Milloin tietoa ei tarvitse antaa erikseen?

Poikkeus on olemassa, mutta se on kapea. Tietoa ei tarvitse antaa, jos asia on ilmeinen kohtuullisen valistuneelle, tarkkaavaiselle ja huolelliselle henkilölle jo tilanteen perusteella. Komissio ohjeistaa tulkitsemaan poikkeusta suppeasti.

Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei sivuston nurkassa olevaan chattiruutuun voi nojata. Kävijä ei tiedä, istuuko toisessa päässä yrittäjä puhelimineen vai kielimalli. Moni suomalainen pienyritys vastaa chatissa itse, joten oletus «tämä on varmasti botti» ei ole perusteltu.

Kuka vastaa: botin toimittaja vai sinä?

Tämä on kysymys, johon myyntipuhelussa vastataan usein ohi. Asetus ja Traficomin ohje jakavat vastuun kahtia.

Jaon seuraus on epämukava mutta selvä: et voi ulkoistaa vastuuta kokonaan sillä, että ostit botin joltakulta muulta. Jos toimittajan botti ei kerro olevansa tekoäly, se näkyy sinun sivuillasi ja sinun kävijällesi.

Tämä on myös syy siihen, miksi asia kannattaa tarkistaa itse eikä uskoa esitteeseen. Avaa oma chattisi sivustollasi kuin olisit asiakas ja katso, mitä ensimmäisessä ruudussa lukee.

Siirsikö digitaalinen omnibus määräaikaa?

Ei siirtänyt — ja tämä on yleisin väärinkäsitys kesän 2026 jäljiltä. Tekoälyasetusta muuttanut asetus (EU) 2026/1744 tuli voimaan 27.7.2026 ja lykkäsi osaa velvoitteista, mutta avoimuusvelvoitteet eivät olleet niiden joukossa.

Pienyrityksen kannalta tämä on hyvä uutinen kahdesta syystä. Korkean riskin sääntely, joka koskee esimerkiksi rekrytointia ja luotonantoa, ei todennäköisesti kosketa sinua lainkaan. Se yksi kohta, joka koskee — chatbotin avoimuus — on samalla helpoin hoitaa: kyse on kahdesta lauseesta botin käyttöliittymässä.

Pitääkö tekoälyllä kirjoitetut tekstit merkitä?

Tämä kysymys tulee lähes aina heti chatbot-kysymyksen perään, joten selvitetään se tässä.

Tavallinen oman palvelun markkinointiteksti ei kuulu 50 artiklan 4 kohdan piiriin. Kyseinen kohta velvoittaa käyttöönottajan kertomaan kahdesta asiasta: syvävääristetystä kuva-, ääni- tai videosisällöstä, ja tekstistä, joka julkaistaan yleisölle yleistä etua koskevista asioista tiedottamiseksi. Jälkimmäisessäkin velvoite väistyy, jos sisällölle on tehty ihmisen tarkastus ja luonnollinen tai oikeushenkilö kantaa siitä toimituksellisen vastuun.

Hinnasto, palvelukuvaus tai blogiteksti omasta alasta ei ole yleisölle tiedottamista yleistä etua koskevasta asiasta. Jos julkaiset uutisluonteista sisältöä yhteiskunnallisista aiheista, tilanne on toinen ja se kannattaa selvittää tarkemmin.

Tekoälyllä tuotetun sisällön koneluettava merkintä on puolestaan 50 artiklan 2 kohdan velvoite, ja se kohdistuu generatiivisen järjestelmän tarjoajaan — käytännössä sen tekoälypalvelun tekijään, jota käytit — ei sinuun sivuston omistajana. Ennen 2.8.2026 markkinoilla olleille generatiivisille järjestelmille merkinnän toteuttamiselle annettiin aikaa 2.12.2026 asti.

Chatbot on tästä poikkeus siinä mielessä, että se koskee sinua joka tapauksessa. Botti on suorassa vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa, ja se on juuri se tilanne, jota 50 artiklan 1 kohta sääntelee.

Mitä laiminlyönnistä voi seurata?

Tekoälyasetuksen 99 artiklan 4 kohdan mukaan 50 artiklan velvoitteiden rikkomisesta voidaan määrätä hallinnollinen sakko, joka on enintään 15 000 000 euroa tai enintään 3 % edellisen tilikauden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta sen mukaan, kumpi on suurempi. Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sovelletaan 99 artiklan 6 kohtaa: silloin katto on näistä kahdesta alempi.

Suomessa valvontakehikko on ollut pystyssä alkuvuodesta. Laki eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta (1377/2025) tuli voimaan 1.1.2026, ja samalla tekoälyasetusta valvovien viranomaisten toimivaltuudet astuivat voimaan. Avoimuusvelvoitteiden valvonta kuuluu pääosin Traficomille.

Mittakaava kannattaa pitää mielessä. Nämä katot on kirjoitettu vakavia rikkomuksia varten, eikä Riihimäellä toimiva kahden hengen parturi ole valvonnan ensisijainen kohde. Velvoite on silti sama kaikille, ja sen täyttäminen maksaa nolla euroa.

Tarkistuslista sivustollesi

Nämä viisi kohtaa voit käydä läpi itse kymmenessä minuutissa.

• Avaa chatti kuin asiakas. Lukeeko ensimmäisessä näkymässä, että vastaajana on tekoäly?
• Lue botin ensimmäinen viesti. Kertooko se itse olevansa tekoälyavustaja vai esiintyykö se nimellä, joka kuulostaa ihmiseltä?
• Tarkista otsikkorivi. «Online» tai «vastaamme heti» ei kerro mitään tekoälystä.
• Tarkista, ettei tieto ole vain käyttöehdoissa. Se ei Traficomin mukaan yleensä riitä.
• Katso mobiilissa. Kapealla näytöllä otsikkorivi katkeaa usein ensimmäisenä.

Mitä kysyä botin toimittajalta

Jos olet ostamassa bottia tai sinulla on jo sellainen, nämä kolme kysymystä kannattaa esittää kirjallisesti.

• Missä kohdassa keskustelua botti kertoo olevansa tekoäly, ja millä kolmella kielellä?
• Onko tieto botin käyttöliittymässä vai vain dokumentaatiossa?
• Kumpi meistä on asetuksen tarkoittama tarjoaja ja kumpi käyttöönottaja?

Kolmas kysymys on niistä paljastavin. Jos toimittaja ei osaa vastata siihen, hän ei ole lukenut asetusta.

Miten tämä on hoidettu meidän boteissamme

Toimittamissamme boteissa tieto on kahdessa paikassa: chatin otsikkorivillä lukee, että kyseessä on tekoälyavustaja, ja botti kertoo sen myös ensimmäisessä viestissään. Se on samoin kaikilla kolmella kielellä, eikä asiakkaan tarvitse tehdä sille mitään.

Voit tarkistaa asian tältä sivulta: oikeassa alakulmassa on oma bottimme Aleksi. Kysy siltä mitä tahansa ja katso, miten se esittäytyy. Botin hinta ja vertailu suomalaisiin palveluihin on chatbot-sivulla, ja kaikki lisäpalveluiden hinnat lisäpalvelut-sivulla.

Lähteet

• Euroopan komissio: Transparency obligations under Article 50 of the AI Act
• Traficom: Milloin tekoälyn käytöstä pitää kertoa
• Traficom 20.8.2026: Tekoälyn käytöstä on nyt kerrottava aiempaa avoimemmin
• Laki eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta 1377/2025

Tiedot tarkistettu 20.9.2026. Lainsäädäntö ja viranomaistulkinnat muuttuvat — tarkista ajankohtainen tilanne aina lähteestä.

Usein kysytyt kysymykset

Pitääkö chatbotin kertoa, että se on tekoäly?

Kyllä. EU:n tekoälyasetuksen 50 artiklan 1 kohta velvoittaa kertomaan kävijälle, että hän on suorassa vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän kanssa. Tieto on annettava selkeästi ja erottuvasti viimeistään ensimmäisen vuorovaikutuksen yhteydessä. Avoimuusvelvoitteita on sovellettu 2.8.2026 alkaen.

Milloin tietoa ei tarvitse antaa erikseen?

Vain silloin, kun asia on ilmeinen kohtuullisen valistuneelle ja tarkkaavaiselle henkilölle jo tilanteesta. Komissio ohjeistaa tulkitsemaan poikkeusta suppeasti, joten siihen ei kannata nojata. Käytännössä chattiruutu sivuston nurkassa ei kerro itsestään, vastaako siinä ihminen vai kone.

Riittääkö maininta käyttöehdoissa tai tietosuojaselosteessa?

Ei yleensä riitä. Traficomin ohjeen mukaan pelkkä tieto käyttöehdoissa tai dokumentaatiossa ei tavallisesti täytä vaatimusta, koska tieto on annettava selkeästi ja helposti havaittavasti viimeistään ensimmäisessä vuorovaikutuksessa. Oikea paikka on chatin otsikkorivi ja botin ensimmäinen viesti.

Kuka vastaa velvoitteesta — botin toimittaja vai yritys, jonka sivuilla botti on?

Molemmat, mutta eri asioista. Tekoälyasetuksen 50 artiklan 1 kohta kohdistuu tarjoajaan: järjestelmä on suunniteltava niin, että tieto voidaan antaa. Traficom linjaa, että käyttöönottaja vastaa siitä, että tieto tosiasiassa näkyy kävijälle. Jos ostit botin ulkopuoliselta, vastuuta ei voi ulkoistaa kokonaan sopimuksella — tarkista, mitä kävijä näkee.

Siirsikö digitaalinen omnibus 2.8.2026 määräaikaa?

Ei siirtänyt 50 artiklan avoimuusvelvoitteita. Tekoälyasetusta muuttanut asetus (EU) 2026/1744 tuli voimaan 27.7.2026 ja lykkäsi korkean riskin järjestelmiä koskevia velvoitteita: liitteen III järjestelmät 2.12.2027 asti ja liitteen I järjestelmät 2.8.2028 asti. Avoimuusvelvoitteet jäivät ennalleen ja niitä on sovellettu 2.8.2026 alkaen.

Pitääkö tekoälyllä kirjoitetut markkinointitekstit merkitä sivustolla?

Tavallinen oman palvelun markkinointiteksti ei kuulu 50 artiklan 4 kohdan piiriin. Se koskee syvävääristettyä kuva-, ääni- ja videosisältöä sekä tekstiä, joka julkaistaan yleisölle yleistä etua koskevista asioista tiedottamiseksi — ja siinäkin velvoite väistyy, jos tekstille on tehty ihmisen tarkastus ja joku kantaa toimituksellisen vastuun. Chatbot on eri asia: se kuuluu velvoitteen piiriin aina.

Mitä laiminlyönnistä voi seurata?

Tekoälyasetuksen 99 artiklan 4 kohdan mukaan 50 artiklan rikkomisesta voidaan määrätä sakko, joka on enintään 15 000 000 euroa tai yrityksen tapauksessa enintään 3 % edellisen tilikauden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta sen mukaan, kumpi on suurempi. Pk-yrityksiin sovelletaan 99 artiklan 6 kohtaa, jolloin katto on näistä alempi. Suomessa valvonta kuuluu pääosin Traficomille.